Sisällönhallintajärjestelmien monitoimityökalu

Viimeisen vuoden aikana on omassa työelämässä tapahtunut paljon. Olen päässyt käyttämään monipuolisesti erilaisia sisällönhallintajärjestelmiä erilaisissa projekteissa. Olen jo aikaisemmin maininnut kuinka minun alustani on Modx ja miten paljon pidän siitä. Mutta vasta viimeaikoina olen tosissani päässyt tutustumaan alustojen välisiin eroihin.

TL;DR

Minua on jo pidemmän aikaa ärsyttänyt tapa myydä palveluita joita asiakas ei tarvitse. Sisällönhallintajärjestelmien kohdalla tuntuu valitettavasti olevan trendi, että tarjotaan parhaimmaksi sitä alustaa josta itse tykätään eikä sitä, joka soveltuisi parhaiten tehtäväänsä. Ammattitaitoa on osata tarjota asiakkaalle niitä asioita, jota asiakas tarvitsee. Vaikka ne eivät olisikaan itselle mieluisia tai riittävän tuottavia.

Pureudutaan asiakkaan ongelmaan ja tarjotaan oikea alusta eikä hypätä suoraan tuttuun ratkaisuun.

Alustakirjo on vahvuus

Viimeaikoina useasta eri lähteestä Suomessakin on saatu kuulla WordPressin noususta. WordPress asettaa standardin sisällönhallintajärjestelmälle ja asiakkaat haluavat käyttää sitä. Tietyntyyppisen työtavan omaksuneena minun oli hankala tätä ymmärtää, koska WP tuntui hyvin “roskaiselta” käyttää. Roskaisuudella tarkoitan ulkoasun rakentamista tyhjästä. Nykyisellään olen oppinut sietämään WordPressia vaikka alusta ei olekaan minun suosikkini.

WordPressin rinnalla käytössäni on ollut myös Drupal, tuo kaikkien webbidevaajien “taivas” (lue sarkastisesti). Ei ole mitään, mitä Drupalilla ei voisi tehdä. Drupal on avointen sisällönhallintajärjestelmien jesse-teippi ja jekkulanka. Ja tässä onkin mielestäni Drupalin ongelma, se on uskomattoman kankea alusta mihinkään nopeaan kehitykseen. Mutta toisaalta pidemmissä projekteissa tämä ei ole ongelma, koska alusta on vakaa. Ehkä tuo kankeus johtuu valtavan jyrkästä oppimiskäyrästä. Jälleen kerran, olen oppinut elämään Drupalin omituisuuksien kanssa.

DjangoCMS on tuoreimpana järjestelmänä tullut omaan repertuaariin. Selkeimpänä erona muihin on Python-pohjaisuus mutta tuolla ei varsinaisesti ole merkitystä. DjangoCMS:n heikkous on tällä hetkellä hyvin rajattu laajennosten määrä, korkeintaan muutama kymmenen käyttökelpoista liitännäistä. Tällä hetkellä kuitenkin Python-osaamista löytyy työkavereilta joten liitännäisten vähyys ei ole ongelma.

Modx on ennestään tuttu järjestelmä. Tarjosin sitä omassa firmassa asiakkaille ja oman sivustoni lisäksi pari harrasteprojektia pyörivät sen päällä. Olen tietyllä tapaa puolueellinen Modx:n suhteen, koska se oli ensimmäinen CMS jota käytin aloituskynnyksen yli. Mutta siinä on kyllä edelleen mielestäni yksi parhaista tarjolla olevista sivupohjajärjestelmistä. Lisäksi koen sen olevan lähes perusasennuksessa (muutama liitännäinen) yksi notkeimmista järjestelmistä kokoisekseen. Kuten sanoin, olen puolueellinen koska pidän Modx:stä.

Edellä mainittujen lisäksi olen ehtinyt perehtymään Joomlan toimintaan. Myös GitHubissa käytössä oleva Jekyll ja sen toimintaperiaatteet ovat tuttuja. Aiempaa kokemusta on lisäksi muista kaupallisista, suljetuista järjestelmistä. Eikä täysin räätälöidyin sivuston valmistaminenkaan tuntematonta ole.

Yksi alusta kaikkeen tarpeeseen?

Nykyisellään oma työnkuvani pitää sisällään sivustojen toteutuksen ja teknisten määritysten teon lisäksi asiakaskontaktoinnin. Niinpä minun tulee osata puhua asiakkaan kanssa samaa kieltä ja hakea sitä kautta pohjatiedot jotta lopullinen sivusto vastaa haluttua. Useimmiten asiakkaalla on selkeä kuva mitä halutaan ja jopa mahdollisesti toive järjestelmästä. Toive yleensä on (valitettavasti) WordPress, koska se tuntuu olevan yleisimmin esillä.

Nykyisin WordPress mielletään sisällönhallintajärjestelmine Leathermaniksi. Valitettavasti näin ei kuitenkaan ole. Tiedän että WordPress-gurut suuttuvat tässä vaiheessa mutta minun mielestä kyseinen alusta on edelleen erittäin hyvä blogialusta. Tiedän, WordPressiin löytyy liitännäistä ja laajennosta enemmän kuin tarpeeksi. Mutta sivusto rakennetaan kuitenkin vahvasti postien varaan. Niinpä se mielestäni soveltuu parhaiten tuontyyppistä sisältöä olevalle sivustolle. Suuri staattista sisältöä omaava sivusto tuottaa tuskaa. Lisäksi vaihtoehtoiset järjestelmät tarjoavat yhtälailla laajennoksia vaikkakin laajuus vaihtelee.

Tarkoitukseni ei ole kuitenkaan hyökätä WordPressiä vastaan. Ongelma tulee esille aina, kun tarjolla on vain yksi alusta. Oli kyseessä sitten suljettuun tai avoimeen lähdekoodiin pohjautuva järjestelmä. Yksi alusta ei tarjoa ratkaisua kaikkiin ongelmiin. Siksipä minun työni ei ole rakentaa sivustoja WordPressin päälle vaan toteuttaa sivustot teknisesti parhaimmin tilanteeseen sopivalla alustalla. Joskus se on WordPress, joskus täysin räätälöity alusta. Ja ratkaisu on tähän mennessä aina löytynyt.

Pohjatietojen selvittämisen tärkeys

Kaupallisesti ajateltuna yhden järjestelmän tarjoaminen ja sen räätälöinti mahdollistaisivat asiakkaan sitouttamisen. Räätälöinti kun yleensä pystytään tarjoamaan paljon paremmalla katteella. Lisäksi tietyn räätälöintimäärän jälkeen asiakkaan on hyvin vaikea siirtää kehitystä kenellekään toiselle. Tämä korostuu erityisesti suljetuissa, SAAS-tyyppisissä järjestelmissä joissa ulkoisen toimijan tuominen kehitykseen on mahdotonta. En sinänsä ole räätälöintiä tai SAAS-pohjaisia palveluja vastaan mutta järjestelmän valinta tulisi tehdä työn ja asiakkaan vaatimusten pohjalta.

Jotta asiakkaan toiveet ja vaatimukset voidaan täyttää on sivuston (tai palvelun) pohjatiedot oltava kunnossa ja tiedossa. Ei puuseppäkään pysty rakentamaan keittiötä tietämättä tarkkoja mittoja ja asiakkaan toiveita. Myös sisällönhallintajärjestelmän uusimista kannattaa harkita tarkkaan. Joissakin tapauksissa saattaa olla järkevää pelkkä järjestelmän päivitys. Vaikka kyseessä olisikin järjestelmä, joka ei ole se oma lemppari.

Lopputulos ratkaisee

Useimmiten lopputulos on se, joka ratkaisee miten hyvin projekti onnistui. Kuitenkin matka vaikuttaa vahvasti lopputulokseen. Jos asiakkaalle tulee kuva, että hänen antamien tietojen pohjalta on tehty parhaan mahdollisen ratkaisun kautta toimiva sivusto, ollaan onnistuttu projektissa.

Samaan lopputulokseen on olemassa monta mukavaa vaihtoehtoa. Vastaavasti metsään voidaan mennä ihan varmasti yhtä monta kertaa. Tarjolla oleva alustakirjo saattaa sokeuttaa tarjoamaan “teknistä salaattia” erilaisten mahdollisuuksien muodossa vaikka pitäisi pystyä tarjoamaan vain riittävää pakettia. Neljän sivun kokonaisuuteen tiedän Modx:n ja Drupalin olevan liian isoja. Jopa WordPress on liian raskas alusta tuollaiseen. Ehkä staattinen sivusto Jekyllin avulla paketoituna olisikin paras ratkaisu niin asiakkaalle kuin tekijällekin?